Henkioppaista

Nyt tulee postaus, jonka Sinä Lukijani saat mielihyvin ottaa tai jättää, kaikki asiat eivät resonoi kaikille eikä ole tarkoituskaan.
Enkelit ja henkioppaat ovat kuitenkin hyvin lähellä omaa sydäntäni ja voi hyvin sanoa, että nykyään myös osa arkeani.
Olen aina tiedostanut, että meillä jokaisella on erinäinen joukko enkeleitä apunamme arjen eri tilanteissa, mutta henkioppaiden olemassaolo on tullut todelliseksi vasta hiljattain.
Mikä on henkiopas? Onko kaikilla sellainen? Onko niitä useampia? Miepä avaan vähän, miten itse koen asian.
Henkioppaat, nuo rakkaudelliset valo-olennot kulkevat mukanamme läpi elämämme. Pääoppaamme liittyy seuraamme heti syntymämme hetkellä, suojelusenkelimme tapaan. Matkan varrella, elämän eri käänteissä, oppaat saapuvat tueksemme eri elämäntilanteisiin.
Meillä voi olla samaan aikaan useampiakin oppaita. Toiset ovat erikoistuneita ihmissuhteisiin, toiset työasioihin, toiset opiskeluun liittyviin kuvioihin, jotkut haastaviin elämäntilanteisiin jne. Pääopas kulkee rinnallamme koko elämämme, muut oppaat voivat vaihtua elämäntilanteesta riippuen.
Henkioppaat ovat pääsääntöisesti fyysisille aisteillemme näkymättömiä, rakkaudellisia kanssakulkijoita, jotka tukevat, auttavat ja opastavat meitä elämän eri vaiheissa. Joku kokee heidän läsnäolonsa unissaan, toinen intuitiona, selvänä tunteena tai tietona heidän läsnäolostaan ja joku ehkä lohtuna tai rauhana vaikean tilanteen äärellä. Joku saattaa puolestaan tunnistaa opastuksen vaikka luonnossa kohtaamastaan symbolista tai polulle pudonneesta lehdestä. Usein saadaan ohjausta meditaation kautta tai juuri ennen nukahtamista, kun oma tietoisuuden tilamme on muuttumassa valveilla olosta enemmän rentoutuneeseen ja mieli tarjoaa sitä kautta mahdollisuuden yhteydelle.

Minusta tärkeintä ei ole se, pystyykö tai edes tarvitseeko omia kokemuksiaan selittää järjellä tai loogisella ajattelulla. Tärkeämpää on aistia, mitä tuntemuksia kokemukset herättävät. Tuovatko ne rauhaa, luottamusta ja toivoa? Auttaako saamasi kokemus näkemään jonkun tilanteen uudessa valossa tai uudesta näkökulmasta? Löysitkö mahdollisesti ratkaisun johonkin mielessä pyörineeseen ongelmaan? Saitko inspiraation? Syttyikö lamppu päässä? Kaikki edellä mainittu voi hyvinkin olla johdatusta, ohjausta ja lempeää suunnan näyttämistä; 'Tuonne päin, Ystäväiseni'.
Miten henkioppaiden läsnäoloa voi sitten opetella aistimaan? Varsinkin suhteen 'alkuvaiheessa' ja yhteyden muodostamista harjoitellessa, tietyt rutiinit voivat auttaa. Itselläni on tapana asettua keittiön pöydän ääreen. Sytytän kynttilän ja yleensä jonkun ihanan tuoksuisen suitsukkeen. Huolehdin, että radiot ja puhelimet ovat äänettömällä. Rauhoitan mieleni, ajattelen sydämestä käsin, asetan intention ja esitän pyynnön; 'Hei Rakkaat Henkioppaani, juteltaiskos vähän?'
Intentio, aikomus ja halu olla yhteydessä heihin on ensimmäinen ja tärkein asia. Henkioppaat kuulevat puheemme, jopa ajatuksemme. Pyydä läsnäoloa, pyydä ohjausta ja apua. Aseta selkeä pyyntö tai kysymys, mihin tarvitset tukea.
Hiljenny kuuntelemaan. Mitä tuntemuksia, ajatuksia tai oivalluksia sinussa herää? Usein se ensimmäisenä mieleen tullut häivähdys, epämääräinenkin, voi olla vastaus kysymykseesi. Tai ainakin hienovarainen ohjaus vastausta kohti.
Henkioppaat toimivat aina rakkaudesta käsin eivätkä ikinä velvoita toimimaan tietyllä tavalla tai toimi vasten tahtoasti. He kunnioittavat aina vapaata tahtoamme, joten valinnan vapaus on meillä itsellämme. Saamme ohjausta, mutta hallinnassamme on päättää, miten loppujen lopuksi valitsemme.
Luota tunteeseen. Kun omaa luottamusta intuitioonsa kehittää, oppii pikkuhiljaa herkistymään henkioppaiden viesteille. Heittäydy täysin sydämin, lapsen ennakkoluulottomalla ja leikkisällä asenteella ja mielikuvituksella hetkeen. Itsekritiikki joutaa samaan naulaan skeptisyyden kanssa. Turhan yrittämisen ja pakottamisen voi ripustaa myös samalle seinälle. Kun antaa sydämensä kuunnella sisältään tulevaa tunnetta, tunne muuttuu tiedoksi ja kohta huomaat olevasi yhteydessä.
Muista kiittää. Kiitollisuus nostaa värähtelyäsi, joten se auttaa jo itsessään pysymään oikeilla taajuuksilla ja helpottaa edelleen yhteyteen Valon Auttajien kanssa. Kiitollisuudella vahvistat yhteyttäsi henkioppaisiisi. Kiitä ääneen tai mielessäsi; arvostuksesi ja sydämestä tuleva kiitoksesi löytää aina vastaanottajansa.
Harjoittele ja löydä omat keinosi. Itselläni luonnossa kulkeminen auttaa pääsemään oikeille taajuuksille henkimaailman kanssa. Luonnossa kokee olevansa yhtä kaiken olevaisen; puiden, kasvien, eläinten, Äiti Maan, metsän henkien, koko maailmankaikkeuden kanssa. Kokeile vaikka.. Mene luontoon, istu kannolle ja hiljenny aistimaan. Luonnossa väreilevä energia löytää sinut aika helposti, jos sen vain sallit.
Olen harjoitellut jo jonkin aikaa kanavointia, automaattikirjoitusta, intuitiivista kirjoitusta. Miten sitä nyt haluaakaan kutsua. Siinä ei ole itseasiassa kovinkaan ihmeellisestä asiasta kyse. Siirretään mahdollisimman tarkkaan oma, rationaalinen ajattelu syrjään. Rauhoitetaan mieli, ollaan läsnä hetkessä. Viritytään valon kanavalle löytämällä rakkauden valo sydämestä. Asetetaan intentio, kenen/keiden kanssa on tarkoitus virittäytyä 'samalle taajuudelle'. Otetaan kynä käteen ja aletaan kirjoittaa. Sanat ja lauseet alkavat muodostua paperille. Yleensä semmoisella intensiteetillä, että jälkeenpäin voi olla vaikeuksia tulkita omaa kirjoitustaan. Käsiala muuttuu yleensä epäselväksi, kun kynä lentää paperilla. Kirjoituksessa saattaa tulla tauko, kunnes sanat alkavat tipahdella tietoisuuteesi jälleen.
Kanavoida voi periaatteessa kaiken henkimaailmasta tulevan, puhtaimman, kirkkaimman ja rakkaudellisimman lähteen kanssa. Olen harjoitellut kanavointia korkeimman sielunviisauteni, enkeleiden ja henkioppaiden kanssa. Jokainen taho näyttäytyy energioiltaan ja viesteiltään hieman erilaisena.

Heiluri on minulle ihan uusi työväline. Kävin siihen todella hyvän ja perusteellisen kurssin, hankin angeliitti (enkelikivi) -heilurin ja aloin opetella sen käyttöä rakkaiden Valon Auttajien, enkeleiden ja henkioppaideni kanssa. Täytyy sanoa, että jo ennestään tätä kaikkea ihmettelevä tajuntani räjähti. Kommunikointi henkimaailman kanssa avautui ihan uudella tavalla. Olen saanut nimet Valon Auttajilleni, heille jotka päivittäin elämässäni ovat. Tiedän, minä vuonna he ovat tulleet elämääni. Tiedän heidän tehtävänsä.
Niin kanavoinnista kuin heilurin käytöstäkin voisin kirjoittaa omat postauksensa, jos asia lukijoita kiinnostaa. Aiheista löytyy paljon tietoa myös googlaamalla.
Laitan loppuun tekstin, jonka kanavoin viime viikolla. *Linjan toisessa päässä' oli rakas henkiopas tiimini; Guopow (pääoppaani), Uma, Madeleine ja Mirna.

Mikä on korkeimmaksi parhaakseni juuri nyt?
(Kanavointiharjoitus henkioppaiden kanssa 4/10 2026)
'Anna tulevaisuuden tuoda ne kaikki mahdollisuudet eteesi, joita haluat. Mahdollisuudet kehittävät, tuovat osaksesi niitä tilaisuuksia, jotka ovat osaksesi annettu. Siinä Suuremmassa Suunnitelmassa.
Älä pelon kautta toimi, älä epäilyksen varjoihin eksy. Et tarvitse noita tunteita, sinä vahva ja kaunis ihmissielu.
Usko kykyihisi ja laita tuulemaan. Nyt on nyt, elä siis tässä hetkessä. Tulevaisuus kantaa, senhän sinä jo tiedätkin. Laita siis itsesi likoon rohkeasti, sillä omaksi itseksesi olet sinä tuleva.
Maalaa, kirjoita, puhu, kuvittele, uneksi, kävele metsissä uniesi polkuja.
Se kaikki tieto on sinussa, kaiva esiin tarvittava rohkeasti. Osaat kyllä ja ajoitus on aina oikea.
Ensimmäinen mitä mieleesi tulee, tunne, aistimus, aatos. Se on aina se, joka sinua johdattaa.
Anna niin tapahtua ja se kaikki tapahtukoon juuri niin kuin on tarkoituskin.
Olet oikealla, johdatuksen tiellä. Polkusi on aukeneva edessäsi, näkymät tarjoillaan siinä tahdissa kuin tarkoituksenmukaista on. Löydät vielä edestäsi jotain, josta tulet olemaan ikuisesti kiitollinen.
- Rakkain terveisin Opasjoukkosi -
